Demokratian perusajatuksen mukaan hallintovalta kumpuaa kansasta, eli kansan äänen tulisi kuulua aina päätöksenteossa. Tämä ei kuitenkaan demokratiassa tarkoita sitä, että ainoastaan enemmistöä kuullaan ja vähemmistöt jäävät hiljaisempina paitsi vaikuttamisen ja kuulluksi tulemisen mahdollisuuksista. Demokratiassa on nimittäin tärkeää, että myös vähemmistöjä ja näiden tarpeita kuullaan, eikä huudeta vain enemmistön suulla. Kansalla on siis demokraattisessa Suomessakin oikeus vaikuttaa. Tämän oikeiden takaa niin perustuslaki kuin jo ihmisoikeuslainsäädäntökin. Valtio puolestaan luo ja turvaa tätä oikeutta, kunhan kansalaiset noudattavat tiettyjä säädöksiä ja lakeja.

Kansalaiset voivat siis osallistua ja vaikuttaa siihen ympäristöön, jossa elävät. Se voi olla perhe, työyhteisö, opiskelijaryhmä tai vaikka koko kunta. Suuremmin ajateltuna voidaan vaikuttaa myös koko maahan, kaikista suomalaisista koostuvaan kansaan tai jopa Euroopan laajuisesti, nyt kun olemme jo pitkään kuuluneet Euroopan Unioniin. Oli kyseessä yhteisö millaisella mittakaavalla tahansa, ottavat kansalaiset useimmiten osaa jonkinlaisen yhteisön asioihin.

Demokratia antaa kansalle oikeuden vaikuttaa

Suomessa meillä on varsin hyvät oltavat sen suhteen, että pystymme demokratian myötä vaikuttamaan varsin paljonkin yhteiskunnan asioihin. Ottamalla osaa yhteiskunnan tai muun yhteisön asioihin – tässä tietysti puhumme erityisesti valtion tasolla – voidaan vaikuttaa muihin ihmisiin, tietysti myös päättäjiin, sekä vallitseviin asenteisiin. Aina tällainen osallistuminen ja vaikuttaminen eivät ole kuitenkaan helppoa demokratiassakaan, sillä usein on saatava ainakin joku kuuntelemaan omaa viestiä. Parhaissa tapauksissa sitä toki kuuntelee mielellään moni ja näistä vielä osa lähtee joukkoon mukaan kuljettamaan sanomaa.

Demokratia antaa kuitenkin mahdollisuuden kansalaisen vaikuttamiseen, sillä asioista päättävät kansanedustajat äänestetään virkoihinsa ja samoin valitaan myös presidentti. Pienemmässä mittakaavassa myös kunnat saavat hallintonsa äänestyksen tuloksena, joten äänestämällä pääsee vaikuttamaan todella lähelle omaan päivittäiseen elämään. Demokratia antaa kansalle mahdollisuuden ja oikeuden äänestää ja näissä äänestyksissä on myös säännöt ja ohjeistukset, joiden mukaan se sujuu turvallisesti ja useimmiten myös ilman suurempia kahinoita.

Kansalainen voi myös vaalien ulkopuolella olla yhteydessä poliitikkoihin ja pyrkiä vaikuttamaan asioihin tätä kautta. Jos on vaikka sitä mieltä, että jokin tieosuus omalla kotipaikkakunnalla kaipaisi lisää valaistusta tai jokin risteys stop-merkin tai liikennevalot, voi ottaa yhteyttä kunnan kyseisistä asioista vastaavaan poliitikkoon. Näin omaa asiaa voi saada eteenpäin ja asioihin pääsee vaikuttamaan. Toki asioista voi olla samalla tavoin yhteydessä kansanedustajiin tai vaikkapa europarlamentaarikkoihin.

Vaikuttaminen protestoimalla

Yllä kuvattujen, niin sanottujen hyväksyttyjen keinojen lisäksi kansalainen voi vaikuttaa hiukan protestihenkisemmillä keinoillakin. Esimerkiksi lakot ja mielenosoitukset ovat hyviä esimerkkejä tällaisista. Molemmat näistä ovat toki valvottuja, mutta saavat usein myös paljon huomiota esimerkiksi mediassa ja tällöin myös lakon tai mielenosoituksen viesti kulkee yhä pidemmälle. Nämä keinot ovat sallittuja tietyissä rajoissa, mutta niistä huokuu silti tietynlainen kapinahenki. Toisenlaista kapinahenkeä osoittaa kansalaistottelemattomuus, joka kuitenkin sekin kuuluu protestoimalla vaikuttamisen piiriin. Kansalainen voi nimittäin vallitsevia rakenteita vastustaakseen valita vaikkapa totaalikieltäytymisen armeijan tai siviilipalveluksen sijaan, jos pitää molempia annetuista vaihtoehdoista oman vakaumuksensa vastaisina tai kyseistä järjestelmää vain yksinkertaisesti vanhentuneena tai muuten huonona. Totaalikieltäytyjä vaikuttaa siis omalta osaltaan suorittamalla valvontarangaistusta, kun taas turkisaktivistit rikkovat lakia vapauttamalla turkiseläimiä tarhoistaan.

Kuten huomataan, on protestoimalla vaikuttamisen kirjo varsin laaja ja se kulkee laillisista laittomiin.

Vaikuttamisen uudet keinot

Sosiaalisen median myötä, mutta myös jo internetin mukana, on kansalaisten saataville tullut moninaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia lisää. Jokainen voi tänä päivänä olla oman elämänsä mielenosoittaja vaikka joka päivä. Nykyisin esimerkiksi vetoomukset ja monet muut kampanjat kulkevat maailman toiselle puolelle jopa tunneissa, ellei minuuteissa, joten myös globaalisti asioihin vaikuttaminen tulee olemaan varmasti tulevaisuudessa sosiaalisen median mahdollisuuksia. Toki netti on mahdollistanut aivan uuden tavan kerätä adresseja sekä tiedottaa ihmisiä erilaisista epäkohdista, joihin heidän tulisi vaikuttaa. Internet onkin nykyisin kansalaisen vaikutusväline numero yksi.